Selkokielinen sijoitussanasto

Alpha. Beta. Annualisointi. Maturiteetti. Sijoitussanasto on monimutkainen ja usein hankala ammattilaisellekin. Kokosimme yleisimmät ilmaisut kasaan ja teemme parhaamme selittääksemme ne selkokielellä. Ole hyvä!

A – F

Aktiivinen sijoittaminen – Sijoitusstrategia, joka perustuu aktiiviseen kaupankäyntiin ja pyrkimykseen hyötyä nopeista hintaliikkeistä. Passiivisen sijoittamisen vastakohta.

Allokaatio – Miten salkku jakautuu eri omaisuusluokkiin ja yksittäisiin sijoituskohteisiin omaisuusluokkien sisällä. Hyvä allokaatio on kattavasti hajautettu, huolella suunniteltu ja usein pitkäjänteinen.

Alpha – Alphaa käytetään yleensä kuvaamaan sijoituskohteen aktiivista, markkinatuotosta poikkeavaa tuottoa. Esimerkiksi sijoitusrahastojen yhteydessä alphalla tarkoitetaan rahaston tuoton eroa suhteessa vertailuindeksiin. Koska rahastoilla on myös kuluja, on alphan oltava kuluja suurempi, jotta rahasto pääsee markkinatuottoon, eli tuottaa yhtä hyvin kuin vertailuindeksinsä. Alpha on siten yksi tapa mitata salkunhoitajan osaamista.

Annualisoitu – Muutettu vuosituotoksi, yleensä vertailun helpottamiseksi. Esimerkiksi 1% kuukausittainen tuotto on annualisoidaan seuraavalla kaavalla: (1+1%)^12-1 = 12,7%.

Arvo-osake – Tyypillisesti matalasti hinnoiteltu osake yrityksessä, jonka liiketoiminta on vakiintunutta ja rauhallista. Ominaista usein tasainen osinkovirta, mutta vain maltilliset tulokseen liittyvät kasvuodotukset.

Bear-markkina – Pitkittynyt aika, jona osakemarkkinat laskevat. Rajana pidetään usein 20 prosentin laskua, jolloin sanotaan markkinan olevan bear-markkina. Bull-markkinan vastakohta.

Beta – Beta on helpoin ymmärtää riskin mittarina, joka kertoo, miten arvopaperi on käyttäytynyt suhteessa laajempaan markkinaan. Jos beta on suurempi kuin 1, arvopaperin tuotto vaihtelee enemmän kuin markkinan. Ja jos beta on pienempi kuin 1, arvopaperin tuotto vaihtelee suhteellisesti vähemmän. Mitä korkeampi beta, sitä korkeampi riski.

Bull-markkina – Markkina, joka nousee trendinomaisesti ylöspäin. Bear-markkinan vastakohta.

EKP – Euroopan keskuspankki

ETF (Exchange traded fund) – ETF, eli pörssinoteerattu rahasto, on sijoitusrahasto, jolla käydään kauppaa arvopaperipörssissä. ETF:t muistuttavat perinteisiä sijoitusrahastoja, mutta niitä voidaan ostaa osakkeiden tapaan kansainvälisistä pörsseistä. Useimmat ETF:t ovat passiivisia indeksiosuusrahastoja, joiden sijoituksissa jäljitellään mahdollisimman tarkasti jotakin markkinaindeksiä. Esimerkiksi useimpien keskeisten talousalueiden ja maiden osakemarkkinoille on tarjolla omat ETF:t. Lisäksi ETF:ien kautta voi sijoittaa korko-, hyödyke ja kiinteistömarkkinoille. ETF:ien perusajatuksena on tarjota edullisilla kuluilla osuus jostakin arvopaperi-indeksistä. Tavallisista sijoitusrahastoista poiketen useimmat ETF:t eivät siis valikoi sijoituskohteitaan, vaan ne pyrkivät ainoastaan sijoittamaan varansa markkinan koostumusta kuvaavan indeksin mukaisesti. Tällaisen passiivisen indeksisijoittamisen ideana on saada sijoitukselle valitun markkinan keskimääräinen tuotto keskimääräisellä riskillä.

Fed (Federal Reserve System) – Yhdysvaltain keskuspankki

Finanssivalvonta – Finanssivalvonta on rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen, jonka valvottavia ovat mm. pankit, vakuutus- ja eläkeyhtiöt sekä muut vakuutusalalla toimivat, sijoituspalveluyritykset, rahastoyhtiöt ja pörssi. Finanssivalvonta valvoo myös Evervestin toimintaa ja on myöntänyt Evervestille luvan toimia sijoituspalveluyrityksenä.

H – K

Hajautus – Tarkoittaa omaisuuden sijoittamista useaan sijoituskohteeseen vain yhden tai muutaman sijaan. Tutkitusti tehokas tapa vähentää salkun tuottoon liittyvää riskiä – tuotto-odotuksesta tinkimättä.

Hallinnointipalkkio – Sijoitusrahaston tai omaisuudenhoitajan sijoituksen hallinnoimisesta perimä palkkio.

High yield –velkakirja – Tyypillisesti huonomman luottoluokituksen velkakirja, johon liittyy korkeampi sijoitetun pääoman menettämisen riski ja vastaavasti korkeampi korko.

Inflaatio – Tavaroiden tai palveluiden hintojen nousu, joka johtaa rahan ostovoiman heikkenemiseen (”kymmenellä eurolla saa nyt vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten”). Ilmoitetaan usein prosentuaalisena muutoksena. Tärkeää huomioida, että pankkitilien korkojen ollessa mitättömät, jää käteisen reaalituotto inflaation takia helposti jatkuvasti negatiiviseksi.

Kasvuosake – Osake tyypillisesti nopeasti kasvavassa yrityksessä joka ei maksaa vähän tai ei ollenkaan osinkoja. Kasvuosakkeiden hinnoitteluun liittyy yleensä odotus tuottojen selvästä noususta tulevaisuudessa.

Kehittyneet taloudet – Perinteisesti taloudet, jotka ovat teollistuneet ja joilla on kehittyneet markkinat ja verrattain korkea bruttokansantuote. Esimerkiksi Yhdysvallat, Kanada, Japani, Australia ja vauraat Euroopan maat.

Kehittyvät taloudet – Talouksia, joiden markkinat eivät ole vielä täysin kehittyneet, mutta joissa kasvu on usein kehittyneitä talouksia nopeampaa. Kehittyviin talouksiin luetaan usein: Brasilia, Chile, Egypti, Kiina, Kolumbia, Kreikka, Indonesia, Intia, Malesia, Meksiko, Peru, Filippiinit, Puola, Venäjä, Etelä-Afrikka, Etelä-Korea, Taiwan, Thaimaa, Tsekki, Turkki ja Unkari.

Kokonaistuotto – Tuotonlaskentatapa, jossa otetaan huomioon sekä arvopaperin arvonnousu että mahdollinen osinko- tai korkotuotto.

Komissio – Välittäjän perimä välityspalkkio.

Korkoindeksi – Eri korkomarkkinoiden tuoton mittareita.

Korkorahasto – Rahasto, joka sijoittaa varansa erilaisiin korkoa tuottaviin arvopapereihin.

Korkoriski – Riski siitä, että velkakirjojen markkina-arvo laskee korkojen nousun seurauksena.

L – P

Likviditeetti – Likviditeetillä tarkoitetaan usein sitä, kuinka nopeasti sijoitus on muutettavissa rahaksi. Esimerkiksi ison pörssiyrityksen osake on tyypillisesti likvidimpi kuin vaikkapa asunto. Mitä enemmän kyseisellä instrumentilla käydään kauppaa, sitä likvidimpi se normaalisti on.

Luottoluokitus – Arvio lainaajan luottokelpoisuudesta, eli vastaa kysymykseen: ”Kuinka todennäköisesti saan rahani takaisin?”. Luottoluokitus voidaan antaa valtiolle, yhtiölle, tai vaikkapa yksityiselle henkilölle. Suurimpia ja tunnetuimpia luottoluokittajia ovat Standard & Poors, Moody’s ja Fitch.

Markkina-arvo – Arvopaperin markkinoiden määrittämä arvo.

Maturiteetti – Päivä, jolloin velkakirja erääntyy maksettavaksi.

Monimuuttujamalli (Multi-Factor Model) – Taloudellinen malli, joka käyttää useita eri muuttujia selittääkseen markkinoiden ja eri omaisuuslajien käyttäytymistä. Hyödyllinen työkalu sijoitusstrategiaa luotaessa.

NAV (Net Asset Value) – Yksittäisen rahasto-osuuden arvo. NAV lasketaan joka päivä ja se on mahdollisimman tarkka arvio siitä, minkä arvoisia rahaston yhtä osuutta vastaavat omistukset ovat.

Nimellinen tuotto – Tuotto, joka ei huomioi muutosta rahan arvossa, eli inflaatiota.

Ohjauskorko – Keskuspankkien rahapolitiikassaan käyttämä työkalu, jolla pyritään vaikuttamaan rahan tarjontaan ja kysyntään. Käytännössä keskuspankin määrittämä ja perimä korkotaso, jota vastaan se lainaa rahaa pankeille.

Omaisuusluokka – Sijoituskohteita luokitellaan usein ryhmiin, eli eri omaisuusluokkiin. Yleisiä ja laajoja omaisuusluokkia ovat esimerkiksi osakkeet ja velkakirjat.

Osake – Yhtiön liikkeelle laskemia arvopapereita, jotka oikeuttavat omistukseen yhtiössä.

Osakeindeksi – Osakemarkkinoiden kehityksen mittareita, joita käytetään usein myös osakerahastojen tuoton vertailuun. On tärkeää huomioida ero tuotto- ja hintaindeksien välillä: Tuottoindeksien laskennassa huomioidaan myös maksetut osingot, kun taas hintaindeksit lasketaan suoraan osakkeiden hintojen muutoksista osinkoja huomioimatta. Tuottoindeksi on siten vertailuindeksinä selvästi totuudenmukaisempi.

Osakerahasto – Rahasto, joka sijoittaa varansa eri yritysten osakkeisiin.

Osinko – Yrityksen voitosta osakkeenomistajille maksettava osuus. Osinko ei ole kiinteä, vaan vaihtelee vuodesta toiseen. Toisin kuin velkakirjan korkoa, osinkoa ei myöskään ole pakko maksaa.

Osinkotuotto – Yleensä prosentuaalinen vuosituotto, joka kertyy yrityksen maksamasta osingosta. Esimerkki: Yritys A:n osakkeen hinta on 10 euroa ja se maksaa 0,5 euroa osinkoa. Osinkotuotto on tällöin 5%. Kun mietit osinkotuottoa, muista kiinnittää huomiota yrityksen osingonmaksukykyyn myös tulevina vuosina.

Passiivinen sijoittaminen – Sijoitusstrategia, joka pyrkii maksimoimaan pitkän aikavälin tuottoa pitämällä kaupankäyntimäärän mahdollisimman pienenä. Keskeinen ajatus on, että aktiivisella kaupankäynnillä ei saada katettua siitä syntyviä korkeita kustannuksia, vaan lopputuloksen kannalta on parempi pitää kulut kurissa. Passiivinen sijoittaminen ei pyri hyötymään nopeista hintaliikkeistä tai saavuttamaan nopeita voittoja, vaan kerryttämään tuottoa tasaisesti yli ajan. Aktiivisen sijoittamisen vastakohta.

Pääoma – Yritykseen sijoitetut pitkäaikaiset varat, jotka mahdollistavat liiketoiminnan. Varojen lähde voi olla osakeanti, velkakirjojen liikkeellelasku tai liiketoiminnasta kertyneet voitot.

R – Y

Reaalituotto – Inflaatiolla korjattu tuotto, joka on yleensä nimellistä tuottoa, hyödyllisempi mittari. Lasketaan yksinkertaisimmillaan vähentämällä saadusta tuotosta inflaatio. Esimerkiksi jos saamasi korkotuotto on 5 prosenttia ja inflaatio samaan aikaan 2 prosenttia, on reaalituottosi 3 prosenttia.

Riski – Sijoittamiseen liittyy aina riski odotettua matalammasta tuotosta ja pääoman menettämisestä.

Riskitaso – Kun sijoitusstrategioita vertaillaan keskenään, on hyödyllistä puhua riskitasoista. Lähtökohtaisesti riski ja tuotto-odotus kulkevat käsi kädessä: Mitä matalampi riski, sitä matalampi tuotto-odotus. Ja vastaavasti mitä korkeampi tuotto-odotus, sitä korkeampi riski. Evervest luokittelee riskitasot asteikolla 1-10, jossa taso 1 vastaa konservatiivista, pääosin valtioiden ja vakavaraisten yhtiöiden velkakirjoista koostuvan sijoitussalkun riskiä ja taso 10 globaalisti hajautetun osakesalkun riskiä.

Salkun kiertonopeus – Mittari, joka kuvaa rahastossa tai sijoitussalkussa käytävän kaupan määrää. Mitä korkeampi kiertonopeus, tyypillisesti sitä korkeammat kustannukset. Lasketaan tavallisesti yksinkertaisesti jakamalla lunastuksilla ja merkinnöillä korjattu viimeisen 12 kuukauden aikana tehtyjen kauppojen arvon summa salkun keskimääräisellä koolla kyseisenä aikana. Esimerkiksi kiertonopeus 2 tarkoittaa, että tarkastelujakson aikana koko salkku on myyty ja ostettu kerran.

Sharpen luku – Riskikorjattu tunnusluku, jolla voidaan arvioida saavutettua tuottoa suhteessa otettuun riskiin. Mitä korkeampi Sharpen luku, sen parempi.

Sijoitushorisontti – Jäljellä oleva aika ajankohtaan, jona suunnittelet myyväsi sijoituksesi.

Sijoitusrahasto – Osakkeisiin, velkakirjoihin tai muihin arvopapereihin varansa sijoittava rahasto, jonka omistavat siihen sijoittaneet sijoittajat.

Säilyttäjä – Pankki tai säilytysyhteisö, joka pitää hallussaan rahaston tai sijoituspalveluyhtiön asiakkaiden varoja. Hoitaa tyypillisesti salkun arvonlaskennan ja selvittää tehdyt arvopaperikaupat.

Tuottoindeksi – Tuottoindeksien laskennassa huomioidaan myös maksetut osingot, kun taas hintaindeksit lasketaan suoraan osakkeiden hintojen muutoksista osinkoja huomioimatta. Tuottoindeksi on siten vertailuindeksinä selvästi totuudenmukaisempi.

Valtion velkakirja – Valtion liikkeelle laskema velkakirja. Eri maiden velkakirjoilla on eri korko, joka määrittyy riskin mukaan.

Velkakirja – Velkakirjoja laskevat liikkeelle sekä valtiot, että yritykset. Olennaisin ero osakkeisiin on se, että lähes kaikki velkakirjat erääntyvät ja niiden haltijalle maksetaan korkoa. Velkakirjojen tuotto määrittyy niihin liittyvän riskin mukaan ja vaihtelee suuresti.

Vertailuindeksi – Indeksi, jota vastaan kyseistä sijoitustuotetta verrataan. Usein passiivinen ja laaja markkinaindeksi, johon sisältyy iso määrä osakkeita tai korkopapereita. Hyödyllinen ja tärkeä, kun tarkastellaan sijoitustuotteen tuottoa.

Volatiliteetti – Volatiliteettia käytetään mittarina salkun tai laajemman markkinan arvon heilunnalle.

Välittäjä – Ottaa vastaan myynti- ja ostotoimeksiantoja asiakkailtaan ja käy kauppaa toteuttaakseen toimeksiannot. Saa tyypillisesti palkkion komission muodossa.

Yield to maturity (tai YTM) – Tapa laskea minkä vuosittaisen prosentuaalisen tuoton sijoittaja saisi pitämällä velkakirjan hallussaan sen erääntymiseen asti. On tärkeää huomata, että tämä on yleensä eri asia kuin velkakirjan vuosittain maksama korko, koska YTM huomioi myös velkakirjan arvon sen ostohetkellä.

Jäikö joku sana selittämättä? Lähetä meille viesti sosiaalisen median kanavissa tai sähköpostina osoitteeseen info@evervest.com, niin lisäämme loputkin hankalat sijoitussanat listaan.