Miksi indeksirahastot ovat fiksu valinta pitkän aikavälin säästäjälle?

Mediassa on viime vuosina ahkerasti uutisoitu siitä, miten pääosa Suomalaisista makuuttaa rahojaan pankkitileillä (ks. Helsingin Sanomat). Säästäjät ovatkin jo lähteneet etsimään vaihtoehtoja talletustilille esimerkiksi osake- ja rahastosijoituksista. Monelta homma jää kuitenkin helposti kesken, koska aloittaminen koetaan liian hankalaksi ja aikaa vieväksi.

  • Aloittaminen on helppoa
  • Riskit hallintaan tehokkaalla hajautuksella
  • Edulliset kulut vaikuttavat tuottoihin
  • Pitkällä aikavälillä asiakkaan puolella

Viime vuosina suosiota on kerännyt erityisesti indeksisijoittaminen, josta puhutaan usein ETF-sijoittamisena (ETF = Exchange Traded Fund eli pörssinoteerattu rahasto). Tässä artikkelissa kerromme, mistä indeksirahastoissa on kyse, ja miksi ne soveltuvat erityisen hyvin pitkäaikaiseen säästämiseen.

Aloittaminen on helppoa

Sijoittamiseen on yksinkertaistaen kahdenlaisia vaihtoehtoja – suoria sijoituksia ja rahastosijoituksia.

Suorissa sijoituksissa pyritään arvioimaan ja ostamaan arvopapereita (esimerkiksi osakkeita tai korkopapereita), joilta odotetaan tuottoa. Suora sijoittaminen on hyvä vaihtoehto, jos haluaa itse perehtyä yksittäisiin osakkeisiin ja sijoittamiseen laajemmin.

Indeksirahastoihin sijoitettaessa sijoitetaan tavallaan pakettiin esimerkiksi jonkin teollisuudenalan tai markkina-alueen arvopapereita (esim. osakkeet tai korkopaperit). Tämä tarjoaa säästäjälle helpomman ja nopeamman tavan aloittaa, sillä on helpompi valita ja seurata paketteja kuin yksittäisiä arvopapereita. Indeksirahastoilla on myös helpompi sijoittaa laajemmin eri maihin ja teollisuudenaloihin, mikä helpottaa sijoitusten hajauttamista.

Riskit hallintaan tehokkaalla hajautuksella

Ilmaisia lounaita ei ole olemassa. Tämä ajatus pätee myös sijoittamiseen – ilman riskiä ei voi odottaa myöskään tuottoa. Pitkän aikavälin säästäjä voi kuitenkin hallita riskiä hajauttamalla järkevästi. Hajauttamista voidaan tehdä pääasiassa kahdella tavalla – hajauttamalla sijoituskohteisiin ja toisaalta hajauttamalla ajallisesti.

Hajauttaminen eri sijoituskohteisiin on ideana varsin yksinkertainen. Yksittäisen sijoituskohteen arvo voi laskea tai nousta. Tähän liittyy riski siitä, että sijoittaessa hinta on korkeammalla kuin myydessä. Jos sijoittaa useampiin kohteisiin ja omaisuusluokkiin (esimerkiksi osakkeisiin ja korkoihin), joiden arvot eivät riipu toisistaan, voidaan pienentää sijoitusten kokonaisriskiä.

Sijoittamiseen liittyy myös ajoitusriski – on mahdollista, että sijoitushetkellä sattuu ostamaan sijoituskohdetta kalliimmalla kuin jonain toisena hetkenä. Tätä ajallista riskiä voi hallita hajauttamalla ajallisesti, eli tekemällä sijoituksia esimerkiksi kuukausittaisissa erissä.

Indeksirahastoihin sijoitettaessa molemmat hajautuksen muodot ovat varsin yksinkertaisia ja edullisia toteuttaa suhteessa suoriin osakesijoituksiin. Ostettavien arvopaperien määrä on selvästi pienempi, joten myös kaupankäyntikulut säilyvät usein maltillisempina.

Edulliset kulut vaikuttavat tuottoihin

Säästäjälle aiheutuu kuluja sekä suorista että rahastosijoituksista. Suorissa sijoituksissa kuluja aiheuttavat pääosin kaupankäyntikulut – yleensä osakevälittäjä perii palkkion jokaisesta tehdystä osakekaupasta, joista voi muodostua varsin suuri osa kokonaiskustannuksia, jos pyrkii hajauttamaan sijoituksiaan ajallisesti.

Rahastosijoituksissa kulut riippuvat keskeisesti rahaston luonteesta. Yksinkertaistaen rahastoja löytyy kahdenlaisia – aktiivisia ja passiivisia. Aktiivisten rahastojen palkkiot ovat verrattain korkeita, jopa yli prosentin tasoa sijoitetuista varoista vuodessa. Vastaavasti passiivisten (indeksi)rahastojen palkkiot ovat matalia, tyypillisesti 0,1% – 0,5% vuodessa. Muutaman prosentin kulu ei vaikuta suurelta, mutta pitkän aikavälin säästäjälle sillä on keskeinen merkitys tuottoihin. Näin ollen on hyvä ymmärtää, mitä säästäjä odottaa saavansa perityn palkkion vastineeksi.

Pankkien rahastot ovat tyypillisesti niin sanottuja aktiivisia rahastoja, joiden ideana on pyrkiä tuottamaan markkinoiden keskituottoa (eli indeksiä) parempaa tuottoa valitsemalla sijoituskohteita ja käymällä kauppaa markkinatilanteen mukaan. Sijoittaessaan aktiiviseen rahastoon säästäjä odottaa korkealle kululle vastineeksi keskimääräistä korkeampaa tuottoa.

Passiivisten indeksirahastojen sijoitusperiaate eroaa keskeisesti aktiivisista rahastoista – ne pyrkivät tietyn markkinan keskituottoon (indeksiin) ja minimoimaan rahaston kulut. Passiivisten rahastojen suosio on viime vuosina noussut, koska valtaosa aktiivisista rahastoista häviää pitkällä aikavälillä vertailuindeksilleen kulujen jälkeen (ks. Financial Times 24.10.2016). Tästä syystä alan merkittävimmät toimijat, mm. maailman suurin varainhoitaja BlackRock, on siirtämässä asiakkaidensa varoja aktiivisista rahastoista passiivisiin rahastoihin (ks. Arvopaperi 30.3.2016).

Passiiviset indeksirahastot ovat pitkäaikaisen säästäjän puolella johtuen juuri kulujen vaikutuksesta. Oleellista kuluissa on kuitenkin katsoa kokonaiskuvaa – pelkät pienet kulut eivät tarkoita parempia tuottoja, vaan on syytä tarkastella tuottoja kulujen jälkeen pitkällä (yli 10v) aikavälillä.

Pitkällä aikavälillä asiakkaan puolella

Viime aikoina sijoitustuotteiden myynti on muuttunut yhä aggressiivisemmaksi. Tilanne on monelle tuttu – jos tilille on kertynyt muutama tonni ylimääräistä, ei mene aikaakaan, kun saa puhelimitse kutsun sijoitusneuvojalle. Tarjotut tuotteet ovat tyypillisesti aktiivisia rahastoja tai muita sijoitustuotteita, joissa on parhaat myyntikomissiot. Mediassa onkin viime aikoina nostettu esiin perustellusti kysymys siitä, palvelevatko kalliit tuotteet oikeasti asiakkaan, eli säästäjän etua (ks. Kauppalehti 8.3.2017 , Helsingin Sanomat 19.4.2017).

Passiivisten indeksirahastojen eduksi voidaankin katsoa, että ne ovat usein selkeämmin asiakkaan puolella myös pitkän aikavälin tavoitteiden osalta. Indeksirahastojen perimät palkkiot ovat matalia, joten niiden aggressiivinen myynti harvemmin kannattaa. Indeksirahastoihin harvoin myöskään liittyy keinotekoisia ja monimutkaisia velvoitteita, kuten suuria toimenpide- tai lunastusmaksuja.


Indeksirahastoihin sijoittamisen ei tarvitse olla hankalaa

Evervestin avulla pääset alkuun helposti alle kymmenessä minuutissa:

  • Testaa, millaisen indeksirahastoihin perustuvan salkun tekisimme sinulle
  • Vastaa sarjaan tarkentavia kysymyksiä – saat sinulle räätälöidyn suosituksen
  • Sijoita halutessasi salkkuun suoraan netissä
  • Maksat palvelusta vain vuotuisen hallinnointipalkkion
  • Voit ottaa rennosti – seuraamme ja päivitämme salkkuasi automaattisesti